Lauantaiaamuna klo 04.30 sitä miettii, että onko koiraharrastamisessa oikeasti mitään järkeä? Kai siinä jotain on, joten ei muuta kuin tulitikut silmiin, noutaja kyytiin ja autonnokka kohti Pirkan dameja! Paikan päällä olimme Ruun kanssa hyvissä ajoin. Joukkueellemme oli arvottu suoritusvuoro 6 ja me saimme kunnian Ruun kanssa aloittaa joukkueesta.

Pitkän odottelun jälkeen pääsimme viimein aloittamaan. Ensimmäisenä tehtävänä oli hakuruutu, jossa oli 3min aikaa etsiä niin monta damia kuin ehti. Dameja oli yhteensä 6 kpl. Ensimmäisen minuutin Ruu kaasutteli pitkin ruutua ihan juoksemisen ilosta. Sitten vasta alkoi nenä käydä ja tuli ensimmäinen dami käteen. Sitten juostiin vähän lisää, alueen ulkopuolellakin käytiin tarkistamassa toisten koirien jälkiä ja lopulta tuli toinen ja kolmaskin dami käteen. Enempää ei ehtinyt. Olisin voinut itse toimia paremmin lähettämällä Ruuppaa enemmän oikealle, mutta eihän sitä siinä tullut mieleen.

Toinen tehtävä oli kaksoismarkkeeraus metsässä, hyvin lumisessa sellaisessa ja tosi huonolla näkyvyydellä (seli seli). Etäisyys oli lyhyt, ei siis vaikeutta sen osalta. Tähänkin tehtävään oli ehtinyt muodostua selvä polku, ja ensimmäinen heitto tuli eteenpäin ihan polun viereen ja toinen nopeasti oikealle metsään. Ruu paineli sinne lujaa ja todennäköisesti toisten koirien hajut vei mennessään ja piti vähän tarkistella niitäkin. Homma meni siis hauksi. Lopulta se dami sieltä nousi. Tässä vaiheessa jo tiesin, ettei toinen dami tule löytymään ja kun lähetin Ruun, se painelikin ensimmäiseksi löytämänsä damin nurkille. Oli totaalisesti unohtanut/ liekö koskaan ollutkaan kartalla, että tehdään markkeerauksia? Lähetin vielä viimeisen kerran, Ruu juoksu polkua pitkin, pysähtyi mielestäni damin hajuun, mutta mietti sitten mitä pitäisi tehdä. Katsoi minua ja tuumasi, että olikos tämä ohjaus harjoitus ja päätti istahtaa. Että sillai. Tuomarin mielestä tämä oli erittäin huolestuttavaa. Voi voi Pientämustaa. Mutta ei sitä aina voi kartalla olla!

Viimeisenä tehtävänä ohjaus vastakkaiseen suuntaan markkeerauksista. Linja tehtiin polkua pitkin, joka oli hyvin tampattu toisten koirien jäljiltä. Eka dami oli n. 10m päässä ja toinen siitä n. 10m päässä mättään päällä/takana. Ennen lähetystä ammuttiin starttarilla, jonka jälkeen sai lähettää koiran. Ruu lähti hyvin, pysäytin sen ekalle damille pysähtymiskäskyllä ja perään heti lähihaku-käsky pillillä. Eka dami palautui varmasti. Sitten toinen lähetys, Ruu paineli helposti ensimmäisen paikan yli mättäälle ja sieltä dami käteen. Eli tämä me osattiin! Tehtävä oli kyllä helppo näin varmaa polkua pitkin. Mutta hienosti Ruu noudatti pilliä! Taitava!

Harmi kun kartta meni hukkaan markkeerauksissa, se sakotti meidän pisteitä myös yhteistyön osalta. Yhteensä saimme Ruun kanssa pisteitä 50p. Waterfowler- joukkueemme sijoittui lopulta 7/17!! Että ei se nyt niin huonosti mennytkään! Hyvä me!

Meidän kanssa joukkueessa oli siis c-pentulaisia, Laku ja Capu. Nuorukaiset teki tosi hienosti töitä ja onneksi jotkut osaa markkeerata hyvin!!

Tässä vielä yhteispotretti joukkueesta. Me vasemmalla, sitten Kati ja Capu ja oikealla Mikael ja Laku.