Juuri kun päätin haudata koko nome-touhun ainakin pitkäksi aikaa sammaleiden alle, soittaa kasvattaja ja patistaa ottamaan osaa viikonloppuna ulkomaalaisen tuomarin koulutukseen. Kaivamme siis haudatut ajatuksen rippeet esille ja raahaudumme pellolle. En todellakaan lähde koulutukseen, jos on huonot treenit alla! En tod!

No eihän siinä. Ruuppahan on aina yhtä innoissaan, kun mennään tekemään oikeita töitä! Se tuntuu jo tietävän, kun on nome-liivi päällä, dami-laukku olalla ja lähdetään autolle, että minne ollaan menossa. Liekö pieni yrittää viestittää, että tää ois sitä kaikkein kivointa! Onnistuukin aika taitavasti saamaan ohjaajankin naamalle hymyn.

Ajeltiin sille samaiselle pellolle, kuin edellisellä kerralla. Lumet olivat jo melkein kokonaan sulaneet pois, ainoastaan pellon yhdessä päädyssä vielä pikkiriikkisen lunta. Otin siis tutuiksi tulleet valkoiset targetit mukaan, tein niillä kaksi eri kohtaa. Ensimmäinen pellon ja metsän rajaan, kaksi damia. Toinen jäi selkeästi pellolle, hyvin näkyviin ja kulki aika lähellä reunaakin, sinne myös kaksi damia.

Ensin tehtiin kuitenkin hakuruutu, tasainen maasto, mutta kivasti maaston vaihdos isosta kuusikosta harvaan koivikkoon. Alue kohtuullinen, ja pienenä haasteenä kuusikon ja koivikon rajalla pieni oja sekä vähän leveämpi vasemmalla. Vasemmalle vein vain kaksi damia, melko lähelle lähetyspaikkaa ja ns. ojan reunalle. Ruu työsti todella hyvin. Meni sinne, minne lähetin ja dameja sateli takaisin. Kauimmaisetkaan damit eivät olleet ongelma, Ruu meinasi etsiä vielä niiden takaakin. Vasemmalle helpotin ja lähetin tosi läheltä ojaa, ja Ruu ylittikin sen helposti. Joutui kuitenkin vähän hakemaan, sillä meinasi etsiä dameja niin laajasti...ja ne kun oli tarkoitus olla helposti lähellä. Kiva kiva hakuruutu! Dameja 10 ja yksi tennispallo, ja kaikki tuli hyvällä vauhdilla!

Sitten ne linjat. Vähän jännitin ja mietin jo, onko eka liian vaikea, kun lunta meinasi siinä kuitenkin olla ehkä häiritsemässä? Eka lähetys n. 10m etäisyydeltä. Ruu oli toooodella rauhallinen, todella rento ja varman oloinen. Se bongasi ilmeisesti heti targetin, vaikka minusta tuntui, että katsoi vinoon. Juoksi kuitenkin suoraan, juuri sinne minne pitikin! Peruuttelin taaksepäin ja lähetin tokalle hieman kauempaa. Tosi hyvä!!!! Lähetykset oli niin rauhallisia ja varmoja!

Toiselle linjalle lähetin selvästi kauempaa, koska targetti oli hyvin näkyvissä. Ja hyvin Ruu työsti tämänkin. Upeasti! Nyt olikin tavoitteena saada varmuutta linjaan ja eritoten lähetykseen. Jäi todella hyvä mieli! Ruu malttoi niin hyvin olla rauhassa! Vaikka se tietäisikin kohteen, se yleensä meinaa innoissaan teputtaa. Tämmöistä rauhallisuutta olen toivonutkin, maltti on valttia!