Joka viikko voisi olla helatorstai, minulla ei ainakaan olisi mitään sitä vastaan. Vapaapäivä käytettiin hyvin hyödyksi ja tehtiin Ruun kanssa taas niitä oikeita töitä oikein urakalla.

Ajeltiin tutulle lähipellolle, seuraksi saatiin Mari ja kultainennoutaja Kasperi. Ruulle ensin hakuruutu. Maasto oli todella helppoa, tasaista sammalta ja sopivan harvaa kuusikkoa. Ruudussa 16 damia ja niistä haetutin 15, koska halusin myös takareunan dameja käteen. Vasen takanurkka jäi noutamatta, siellä dami olisi ollut reippaan ojan/notkelman toisella puolella. Se haettiin lyhyenä linjana sieltä erikseen pois. Sää oli tosi lämmin, rupesi vauhti vähän laantumaan loppua kohden. Yhdessä vaiheessa Ruu hukkasi turhaan voimiaan oikealle etualalle, pyöri tosi pitkään vanhojen hajujen perässä ennen kuin hoksasi edetä muualle.

Lepotauon jälkeen tehtiin linjat, jotka olin etukäteen tehnyt pellolle. Mittasin 92 harppausaskelta linjan pituudeksi! Se noudatti pellon reunaa, muttei kulkenut kuitenkaan ihan vieressä. Älyttömän hieno RuuRuu!!! Sieltä siis yksi dami, toinen jäi vielä odottamaan.

Sitten vähän kikkailtiin ja opeteltiin. Lähetin Ruun samalle linjalle, mutta stoppasin n. 30m kohdalla. Hyvin pysähtyi, vaikka hieman tarvitsi jarrutusmatkaa. Siitä sitten yritin ohjata oikealle toiselle targetille, joka oli n. 25m päässä. Ruu ei ihan saanut ideasta kiinni, se lähti tulemaan eteenpäin oikealle. Pysäytin pillillä, mutta Ruu oli tullut jo liian eteen, että siitä olisi voinut lähettää oikealle. Mietin hetken mitä teen, kävin sitten palkkaamassa sen pysähdyksestä ja otin matkaani. Tällä halusin välttää ahdistuksen ja paineistumisen. Lähetin uudestaan eteen sille pitkälle linjalle. Uusi stoppi, joka edellistä parempi, ja uusi lähetys oikealle. Jälleen vähän haparointia, suunta Ruulla kuitenkin parempi ja parilla lisäkäskyllä se hoksasi minne sen halusin. Ja sieltä oivallinen palautus.

Tämän jälkeen pitkälle linjalle ja sinne Ruu eteni upeasti! Hieman se varmaan odotti josko olisin pysäyttänyt, mutta niin vain eteni koko ajan suoraan perille asti. HIENO!!!

Tämän jälkeen muutama markkeeraus, neljä ykköstä + yksi kakkonen. Päätin ottaa tähänkin haastetta ja tehtiin suoraan vastatuuleen. Ensin ykköset kaksivärisillä molempiin suuntiin. Ensimmäinen tuli vasemmalle ja siinä Ruu otti homman turhan ”itsevarmasti”, kunnes joutui toteamaan mitkä ovat tuuliolosuhteet. Eli meni ohi, pitkäksi, etsi hieman, mutta pysyi onneksi ihan kohtalaisen hyvin alueella. Tämän jälkeen Ruu vain paransi koko ajan suorituksia. Se tuntui hoksaavan, että nyt pitää oikeasti vähän katsoa minne damit tippuu. Jotkin se löysi ihan suorillaan, osan hyvin hyvin pienellä etsinnällä ja tarkkaa työtä tehden. Ruu tuntui olevan tietoinen tippumapaikasta ja hakeutui varovaisesti tuulen alapuolelle saadakseen hajun. Kaksi ekaa damia oli siis kaksivärisiä, seuraavat punaisia ja viimeiset vihreitä. Hyvät markkeeraukset! Lämmin sää ja aiemmat tehtävät painoivat jo varmaan jaloissa, sillä palautusvauhti oli rauhallisempaa. Ihan ymmärrettävää, mutta toisaalta rauhallisempi mieli edes auttoi myös tarkempaa työskentelyä.

Viimeiseksi vielä n. 40-50m linja vastatuuleen. Targetti hukkui hieman korkeampien korsien sekaan, mutta hyvin Ruu malttoi edetä suoraan, minimaalisesti kampesi oikealle, mutta oli käytännössä siinä vaiheessa jo perillä.

Tosi hyvät treenit! Hyvä välillä oppia tekemään töitä, vaikka parhain terä on höyrytty jo ulos.